Käyttöasetus 403/2008 ja koneen modernisointi
Käyttöasetus 403/2008 ja koneen modernisointi
1. Johdanto
Tämän artikkelin kirjoittaminen on jatkoa kysymykselle ”Tuleeko olennaisia terveys- ja turvallisuusvaatimuksia soveltaa koneen modernisoinnin/turvallistamisen yhteydessä? esim Konedirektiivi 2006/42/EY”. Kysymyksen esitin LinkedIn ryhmässä #HSEQSuomi. Vastauksia tuli, ei paljon ja niissä hajontaa, kuten saatoin olettaa. Jatkotehtävänä sitten otin asian selvittämisen ja tämän artikkelin tekemisen. Kenties asian voi kiteyttää myös ”Käyttöasetus 403/2008 ja koneen modernisointi”-kysymykseksi.
Tämän artikkelin tarkoituksena on tuoda esille tiettyjä perusasioita käytössä olevan koneen turvallistamisprojekteista, kertoa itse hyväksi kokemiani käytäntöjä, kun käytössä olevan koneen turvallisuutta parannetaan tai sen riskejä arvioidaan. Siis Projekteissa ja ei mennä tekemisen yksityiskohtiin.
Asetus ja/tai lakiteksteillä kikkailu on toisien juttu, ei minun ja uskon asiakkaidenkin tavoite olevan se, että koneen turvallisuus paranee (konkreettiset toimenpiteet) ja jäännösriskit tiedostetaan. Tämän takia autossa on mukana Hätä-Seis painikkeiden kilpipussi, eli tässä toteutan Leania parhaimmillaan: Jos kilpi puuttuu/rikki/vääränlainen, pieni vaiva/kustannus laittaa asia saman tien kuntoon, versus alkaa näistä raportteja kirjoittelemaan -> tossa kilpi tuohon :-). Tietenkin on hyvä tiedostaa koneiden merkintöjen tärkeys, sekä merkintöjen puutteiden aiheuttama riski, mutta kun työn alussa teemme rajauksia, ei kilvet yleensä nouse prioriteetissa ensimmäiseksi. Kerron jossain toisessa kirjoituksessa tarkemmin kuinka toimin käytännön turvallistamistöissä, linkkarissa tai blokissa.
1.1 Rajauksia
Rajauksista sen verran, että koneasetus ja käyttöasetus on tässä artikkelissa mielessä, koneasetuksesta keskitytään (2006/42/EY) Liitteen I 1. osaan ”Olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset”, eli koneeseen sovelletaan tätä kohtaa asetuksesta. Muut rajataan ulos, samoin tyyppitarkastuksen piiriin kuuluvat koneet/laitteet (kone on hyvin laaja käsite) yms.. Yleensä tällaiset koneet/konelinjat on varta vasten valmistettu tiettyä käyttöä varten. Samanlainen tilanne tulee tai joudumme puntaroimaan, kun alamme käytössä olevaa konetta/linjaa modernisoimaan uudenlaista toimintaa/käyttöä varten.
1.2 Tavoite
Tavoite on aikaansaada lukijassa ”ahaa elämys”, kuinka käytössä olevan koneen koko elinkaaren aikaisen turvallisuuden ylläpidon voisi toteuttaa ketterästi ja systemaattisesti. Koneiden turvallisuus ei tule olla irrallinen asia projektissa, vaan kuuluu kiinteästi osana koko koneen valmistamista tai modernisointia, riippumatta projektin laajuudesta. Ymmärrys, että Turvallisuus kuuluu yhtenä osana projektitoimitusta, kuten muutkin suunnittelu-/toteutusvaiheet ja tämä tulisi olla itsestäänselvyys osapuolille.
Kiinnostuitko? Hyvä ja lue loppuun, vaikka artikkeli on pitkä. Jos haluat oikeasta, hyppää suoraan kohtaan 4. Perusteellisempaa opiskelua varten suosittelen kattavana yleisteoksena Tapio Siirilän & Katri Tytykosken kirjoittamaa kirjaa ”Koneturvallisuuden käsikirja”. Asetuksien tarkempia tulkintoja voi opiskella Koneasetuksesta ja Käyttöasetuksesta, sekä standardit + muut netissä olevat artikkelit.
2. Koneasetus 400/2008
Kertauksena 1. että kenellekään ei ole epäselvää muutama sana koneasetuksesta. Koneasetus velvoittaa koneen valmistajaa/markkinoille tuojaa huolehtimaan että kone täyttää olennaiset turvallisuusvaatimukset, ”2006/42/EY Liite I olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset”. Osoituksena tästä, valmistaja/markkinoille saattaja, kiinnittää koneeseen CE-merkin ja antaa tilaajalle paperisen allekirjoitetun todistuksen, josta ilmenee erilaisia tietoja esim sovelletut direktiivit ja -standardit.
Mainittakoon, että kone voi olla: 2006/42/EY II 1A – uusi kone, 2006/42/EY II 1B – osittain valmis kone. Sitten meillä tulee eteen käytössä olevien koneiden kanssa pohdintoja, milloin kone muuttuu niin paljon, että se pitäisi CE-merkitä uudelleen? Tai liitettävä uusi laite(kone?) tulkitaan osittain valmiiksi koneeksi/puolivalmisteeksi. Tämän artikkelin tarkoitus ei ole pohtia tätä, vaan totean tässä yhteydessä, että kun käytössä olevaa konetta modernisoidaan, tulee huolehtia siitä, että kone täyttää edelleen Käyttöasetuksen vaatimukset ja tämän toteutumiseksi on hyvä soveltaa koneasetuksen ”olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimuksia”, sekä koneturvallisuuden standardeja.
Kertauksena 2. , koneasetuksessa on annettu velvoitteita koneen markkinoille saattajalle ja valmistajalle (luku 2). Luvussa 2 5§ 2-kohdassa sanotaan ”varmistettava, että liitteen VII osassa A tarkoitettu tekninen tiedosto on käytettävissä” . Sitten Liitteessä VII on kerrottu ja kuvattu teknisen tiedoston laatimisessa käytettävä menettelytapa ja ”tekninen tiedosto” pitää sisällään myös kaikki turvallisuuden dokumentoinnin mm riskin arvioinnin ja sen menetelmät.
Pienenä yksityiskohtana koneasetuksesta, että sana ”Riski” on mainittu koneasetuksessa eri muodossa 82 kertaa, sana ”Riskin” 20 kertaa ja ”tekninen tiedosto” 10 kertaa. ”Riskin” viittaa useasti juuri riskin arviointiin, -vähentämiseen, -suuruuteen, -määritykseen. Hyvin olennainen asia tässä kokonaisuudessa. Sana ”Vaara” eri taivutusmuodoissa löytyy taas 38 kertaa koneasetuksesta.
3. Käyttöasetus 403/2008
Kun Koneasetus antaa velvoitteita koneen valmistajalle ja markkinoille tuojalle, niin Käyttöasetus antaa velvoitteita koneella töitä teettävälle työnantajalle.
Ensiksi totean, että Käyttöasetus 403/2008 ei ole niin yksityiskohtainen koneiden turvallisuutta tarkasteltaessa mitä Koneasetus 400/2008. Koneisiin kohdistuvia samoja kohtia löytyy, kuten: 4§ Vaaran arviointi ja poistaminen, 6§ Suojusten ja turvalaitteiden ominaisuudet, 7§ Varoituslaitteet ja merkinnät, 8§ Hallintalaitteet ja ohjausjärjestelmät.. työvälineen käynnistäminen/-pysäyttäminen/-energiasta erottaminen. Tämän lisäksi käyttöasetus ottaa kantaa työympäristön olosuhteisiin ja tietynlaiseen harkinnanvaraisuuteen. Ero näiden kahden asetuksen välillä on myös mielestäni siinä, että käyttöasetus ei ilmaise asioita niin perusteellisesti mitä koneasetus.
Tällaiselle perusinsinöörille tämä aiheuttaa hämmennystä modernisoinneissa. Modernisoinneissako koneen turvallistaminen pitää tehdä käyttöasetuksen mukaan? Kuitenkin käyttöasetuksessa sanotaan asioita vähän ”ympäripyöreästi”, kun taas esim. koneen turvaohjelmassa jokainen bitti pitää olla määritellyn vaatimuksen mukaisesti tehty ja tämä dokumentoitu. Onneksi tästä on päästy jo yli.
Aiheena meillä oli ”Käyttöasetus 403/2008 ja koneen modernisointi” ja en lähde tässä kohtaa tämän yksityiskohtaisemmin käsittelemään sitä. Joka tapauksessa käyttöasetus velvoittaa työnantajaa pitämään koneiden turvallisuustaso ajankohdan vaatimusten mukaisena ja näin on se ”trikkeri” turvallisuusmodernisointeihin. Yleensä modernisointeihin on muitakin ”trikkereitä”, kuten mahdollinen uusi tuote tai parempi laatutavoite, käyttöasteen nosto yms. Näitä kaikkia voidaan tehdä samalla kertaa ja tehdäänkin, kun konetta modernisoidaan.
Pienenä loppuyhteenvetona sanaleikistä, että sanoja ”Riski” tai ”Riskin” ei ole mainittu kertaakaan käyttöasetuksessa. Sen sijaan sana ”Vaara” on mainittu 23 kertaa. Mielestäni tämäkin kuvastaa näiden asetuksien eroja, koneasetus yksityiskohtaisemmin ja Käyttöasetus vähän ”ympäripyöreämmin”, mutta jokainen tehköön omat johtopäätöksensä.
4. Kysymys ”Tuleeko olennaisia terveys- ja turvallisuusvaatimuksia soveltaa koneen modernisoinnin/turvallistamisen yhteydessä?”
Koneasetuksessa on selkeästi sanottu, että sitä sovelletaan uusiin koneisiin. Koneasetuksessa on myös mainittu, että jos kone muuttuu sen alkuperäisestä käyttötarkoituksesta, johon se on tehty, koneesta tulee uusi kone. Tällaiseen vertailuun on hyvä olla olemassa koneen tekninen tiedosto, josta käy ilmi koneen raja-arvoja, kuvaukset yms. Linjanveto milloin tämä ylitetään, on hiukan tulkinnanvarainen käytännössä, joka tapauksessa taas kannattaa tehdä turvallisia koneita riippumatta siitä, kumpaa asetusta sovelletaan.
Koneasetuksessa on myös maininta osittain valmiista koneesta, joka tulee vastaan modernisointiprojekteissa. Tyyppiesimerkkinä otan robottisolun tai robotin + lisälaitteiden lisääminen vanhaan työstöasemaan. Toisena esimerkkinä meillä on tuotantolinja ja linjan lopussa on ollut käsin pakkaus. Kun tämä käsin pakkaus korvataan automaattisesti toimivalla pakkauksella (esim robotti/portaali), joku toimittaa/tekee osittain valmiin koneen, joka liitetään olemassa olevaan tuotantolinjaan. Toimitus on siis koneasetuksen alainen (koneen toimittaja) ja työnantaja huolehtii edelleen, että kokonaisuus täyttää Käyttöasetuksen vaatimukset. Toisinaan työnantaja ottaa tuon koneen toimittajan roolin, jos koneen toimittajalla ei ole resursseja/kykyä turvallisuusdokumentaation tekemiseen. Esitänkin tässä vaiheessa kysymyksen: Oletteko työnantajana varmoja, että kokonaisuus täyttää kaikilta osin turvallisuusvaatimukset tai tiedättekö minkälaisia riskejä konetoimittaja on tiedostanut ja poistanut/pienentänyt nämä riskit, sekä ilmoittanut jäännösriskeistä?
Jos koneen käyttötarkoitus pysyy samana, koneeseen ei liitetä osaksi valmista konetta, miten edetä turvallistamismodernisoinnissa ja varmistetaan riittävän turvallisuustaso?
Mielestäni pyörää ei kannata keksiä uudestaan, vaan on luonnollista, että modernisointien yhteydessä koneen vanhan turvallisuusdokumentaation ylläpitoa jatketaan. Riippumatta siitä, onko mukana turvallisuusmodernisointia tai ei, turvallisuusdokumentaatioon, joka kuuluu osana koneen teknistä tiedostoa, tulee minimissään riskienarviointi päivittää. Alkuperäiseen CE-merkittyyn koneeseen, kaikki tämä turvallisuuteen liittyvä dokumentaatio on tehty koneen valmistajan toimesta, koneasetuksen 400/2008 tai aikaisemman konepäätöksen mukaisesti ja koneturvallisuus standardeja hyväksi käyttäen!
Koneen turvallisuusdokumentaation tekemiseen on hyvä lähtökohta koneasetus 400/2008 Liite I ja koneturvallisuusstandardit, soveltuvin osin.
Mitä tästä seuraa koneiden modernisoinneissa (kun sovelletaan koneasetusta ja standardeja)?
Pääsemme nopeammin liikkeelle riskienarvioinneissa (ei tarvitse aina tehdä uudestaan, vaan tsekataan mitä on muuttunut, onko ilmennyt uusia turvallisuuspuutteista, vanhat kunnossa); turvallisuusdokumentaatio ja koko turvallisuuden toteutus pysyy yhtenäisenä, jolloin myös toteutuksen laatu paranee sekä virhemahdollisuudet poistuu. Voimme olla varmoja toteutuksen vaatimustenmukaisuudesta. Huomioita myös, että meillä kaikilla on yhtenäinen tapa toimia ja ”tulkintatoleranssit” pienenevät.
Kun Koneasetus on runkona ja yhdenmukaisia EN-standardeja sovellettu, puhumme sitä kieltä, mitä koneenvalmistajat ja koneisiin teknisiä turvaratkaisuja tekevät/suunnittelevat henkilöt puhuvat. Työskentelee koneen kimpussa yrityksen X tai Y:n koneturvallisuusammattilaiset ja älkäämme unohtako työnantajan koneiden parissa työskenteleviä huoltohenkilöitä. He ovat tätä samaa sakkia.
5. Lopuksi
Tuli pitkä ”juttu”, vaikka koitin yksinkertaistaa, kirjoitusvirheitäkin varmaan eikä optimoitu googleen, ehkä jokin asiapuutekin, pahoittelut tästä ja korjataan. Suurin osa jäi kertomatta, mutta lähdetään tarvepohjalta ja laita vinkkiä mistä haluaisit keskustella lisää? Yhteystiedot netistä tai linkkarin profiilista. Jos kiinnostaa seurata ->LinkedIn->connect. Turvallisia koneita tässä tehdään..
Työnantajille ohjeeksi: Laittakaa sopimuksiin maininta toimituksen turvallisuuteen liittyvistä dokumenteista ja osallistukaa niiden tekemiseen, erityisesti riskien arviointiin/riskienarvioinnin tasolla. Tekninen tiedosto, jos sovelletaan koneasetusta. Teidän vastuulla on se, että kone on turvallinen käyttää koko koneen elinkaaren ajan, esim 20-30vuotta. Joten tässä kohtaa ”talletatte rahaa pankkiin, jonka korkoja nostatte vuosien saatossa”. Jos omassa omaamisessa on aukkoja, ota yhteyttä. Lupaan keskittyä olennaiseen -> Turvallinen kone, siinä laajuudessa, kun sinun tapauksessa on kyse.
Ja lopuksi oma tulkintani #HSEQSuomi ryhmässä esittämääni kysymykseen, ”Tuleeko olennaisia terveys- ja turvallisuusvaatimuksia soveltaa koneen modernisoinnin/turvallistamisen yhteydessä? esim Konedirektiivi 2006/42/EY”? Käytössä olevien koneiden turvallisuuskysymyksissä sovellan aina Koneasetusta 400/2008 ja standardeja. Tähän tulisi päätyä, vaikka ”trikkerinä” olisi Käyttöasetus 403/2008. Huomattava, että sovelletaan siltä osin, mitä ollaan tekemässä, eli asiakkaan tarve huomioidaan, siihen kohtaan mistä kyse. Molemmissa asetuksissa on samanlainen tarkoitus: Vaarat ja Riskit on tunnistettava sekä dokumentoitava. Tästä eteenpäin prosessissa on ”menettelytapaero”, kun mennään toteutukseen.
Step2Safetyon koneiden turvallisuuden johtamiseen kehitetty palvelu.
Step2Safety luo selkeän näkymän koneiden turvallisuuden nykytilasta. Selkeä tilannekuva auttaa tarvittavien toimenpiteiden priorisoinnissa, mikä helpottaa arkipäivän onnistunutta ja tuloksekasta johtamista. Step2Safetyn avulla päivittäisistä toiminnoista voidaan eliminoida riskit ja vaarat. Koneiden turvallisuuden arvioinnilla pystytään tekemään ennaltaehkäisevästi tarvittavat toimenpiteet sujuvan ja turvallisen arjen varmistamiseksi. Step2Safety tuo kaikki koneturvallisuuden säädökset ja standardit helposti yhteen paikkaan. Jokaisesta riskienhallinnan ja turvallisuuden edistämisen toimenpiteestä jää selkeä dokumentaatio, jota on mahdollista hyödyntää jatkokehityksessä. Step2Safety™ auttaa hyödyntämään arvokasta tietopääomaa tehokkaammin arjessa ja investoimaan turvallisuuteen viisaammin. Se on koneiden kaiken turvallisuusdatan yhteen kokoava jokapäiväinen työkalu – ensimmäisenä maailmassa.
Katso lisää https://www.step2safety.fi
BluePlan on erikoistunut käytössä oleville koneille turvallistamiseen. Etsimme yhdessä juuri sinun käytössäsi olevaan koneeseen oikeanlaiset suojausratkaisut, toimitamme suojat ja asennamme ne vaatimustenmukaisesti käyttöön. Lopuksi annamme toteutuksesta vähintään vaatimustenmukaisuustarkastuksen dokumenttina vaatimuksenmukaisuudesta.
Jari Saarola, CMSE®
CEO, Certified Machinery Safety Expert (TϋV Nord)
BluePlan Oy
Mielenrauhaa aiheuttavaa turvaosaamista
Gsm +358 40 840 3748
https://www.linkedin.com/in/jarisaarola/
https://www.linkedin.com/company/step2safety/
https://www.linkedin.com/company/blueplan-oy/
#koneturvamies #Step2Safety #blueplanoy #kestäväkehitys #vastuullisuus #turvallisuus #robotiikka #automaatio #hydrauliikka #pneumatiikka #koneturvallisuus #koneasetus