Hihnakuljettimien turvallistaminen
1. Johdasto
Hihnakuljettimet ovat kenties yksi vaarallisimmista kuljetinlaitteista teollisuudessa ja näin hihnakuljettimien turvallistaminen on tärkeä asia. Tämä vaarattoman näköinen ja tuntuinen kuljetin sisältää kuitenkin monia vaarakohtia ja ehkä juuri ”vaarattoman näköinen” lisää kuljettimen vaarallisuutta. Hihnakuljettimia on monen tyyppisiä ja niitä käytetään monenlaisien tuotteiden ja materiaalien kuljettamiseen/siirtämiseen. Pureudun tässä kirjoituksessa ns ”pulkkimateriaalin” siirtoon tehtyihin hihnakuljettimiin, käytetään myös nimitystä massahihnakuljetin jne, jotka voivat olla kymmeniä-/ satoja metrejä tai jopa kilometrien pituisia.
Tämä päällepäin vaarattomalta näyttävä kuljetin pitää sisällään loppujen lopuksi monia vaaranpaikkoja ja yllätyksiä. Lukuisia nieluja, jatkuvasti liikkuvia osia/rullia/hihnoja. Nämä seikat yhdistettynä laajalle alueelle levitettynä, aikaansaavat helposti liiallisen turvallisuuden tunteen. Tähän kun lisää kuljettimen suhteellisen hyvä luotettavuus ja vähäisen huomion huollon suhteen, yhtälössä on paljon tekijöitä, jotka lisäävät tämän ”työjuhdan” työturvallisuusriskin suuruutta kuljettimen elinkaaren aikana.
2. Hihnakuljettimien suojaustapoja
Hihnakuljettimien suojauslaitteita ovat perinteisesti olleet pyörinnänvalvojat, tukosvahdit, hätäpysäyttimet ja erinäiset suojat vaarakohteissa mm nieluille ja vastapainoille. Turvakytkin on sähkökäytöille vähimmäisvaatimus, tosin vanhojen hihnakuljetintoteutuksien osalta tämänkään olemassaolo ei ole itsestäänselvyys. Näistä hätäpysäytin on koneturvallisuuden kannalta koneen toimintaan kytketty turvatoiminto, jonka toteutus tulee täyttää kohteelle vaadittu PL-luokka. Toki joissain tapauksissa kuljettimen suojat saattaa olla varustettu turvarajoilla ja näin kuljettimen käynnistyminen estyy, jos suoja irrotetaan tai se ei ole paikoillaan.
Hätäpysäyttimenä on käytetty yleisesti kuljettimen runkoon asennettua vaijerivetokytkintä. Tämän kaltainen vaijerivetokytkin tulee olla varustettu vaijerin katkeamisen tai löystymisen valvonnalla. Hätäpysäytin ei kuitenkaan ole oikea tapa estää kuljettimen käynti huollon tai vain kuljettimen tarkistuksen/puhdistuksen aikana, sillä hätäpysäytys on aina toissijainen turvallistamistoimenpide myös hihnakuljettimissa. Suojaukset ja pääsyn estäminen ovat ensisijaisia suojaustoimenpiteitä hihnakuljettimissakin.
Hätäpysäytin on hätäpysäytystä varten ja sen toiminnallinen kesto ei ole mitoitettu esim päivittäistä käyttöä varten. Toisaalta hihnakuljettimessa saattaa olla sellaisia vaaranpaikkoja tai hihnakuljettimen toiminta on sellainen, että sen käynnistyttyä pysähtymiseen menee aikaa, vaikka hätäpysäyttimestä olisi ehditty käynti pysäyttää. Erityisesti tällaisissa kohteissa kuljettimen vaaralliset kohdat on suojattava ja/tai pääsy hoitotasoille on estettävä ajankohdan vaatimukset täyttävillä menetelmillä.
3. Mitkä seikat sitten tekevät tai lisäävät hihnakuljettimien vaarallisuutta
Mitkä seikat sitten tekevät tai lisäävät hihnakuljettimien vaarallisuutta ja onko jokin tietty hihnakuljetinmalli riskialttiimpi jotain toista?
Yksi selvä piirre on, joka nostaa onnettomuusriskiä. Pitkät hihnakuljettimet, joissa on yksi tai useampi hoitotaso. Tällaiset hihnakuljettimet ovat yleensä asennettu korkealle lattiatasosta, niissä on korkealla olevia hoitotasoja ja hoitotasolle johtaa portaat. Jos vielä kuljetin ei ole jatkuvatoiminen, vaan käynnistyy aika-ajoin viedäkseen materiaalia paikasta A paikkaan B, tämä lisää riskin suuruutta. Kuljetin saattaa käynnistyä ennalta arvaamattomasti. Hoitotasoille menevät kulkutiet tulee olla varustettu kulunvalvontaportein.
Toisen selvä piirre löytyy erityisesti vanhoista hihnakuljettimista. Kitoja ja nieluja on hihnakuljettimissa paljon ja nämä ovat poikkeuksetta ilman suojauksia. Samaan kategoriaa on käyttökoneiston suojaukset, syöttösuppilot, vastapainokiristyslaitteet, jotka ovat myös usein suojaamatta.
Koneturvallisuuden perusajatus on, että suojataan asiaton pääsy vaarakohteeseen ja vaara-alueelle. Tätä periaatetta noudattaen, tulee käynti hoitotasoille, vaara-alueelle tehdä valvotusti siten, että alueelle pääsee ainoastaan laitteiden ollessa turvallisessa tilassa. Tätä näkökulmaa vanhoissa hihnakuljettimien hoitotasoissa ei ole perinteisesti huomioitu laisinkaan, vaan käynti hoitotasoille on esteetön.
4. Huomioitavaa hihnakuljettimien turvallistaminen konedirektiivin näkökulmasta
Hihnakuljetinjärjestelmä kuuluu konedirektiivin alaisuuteen ja näin hihnakuljetinjärjestelmään sovelletaan samoja turvallistamisen periaatteita, mitä kuihinkin koneisiin. Kun hihnakuljetinjärjestelmää turvallistaminen alkaa, tulee se toteuttaa ajankohdan turvallisuuden teknisen tason mukaisesti ja täyttää ajankohdan olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset. Vaikkakaan vanhaa hihnakuljetinjärjestelmää ei uudelleen CE-merkitä, on vahva suoritus noudattaa koneturvallisuuden turvallistamismenetelmiä ja dokumentoida tehdyt toimenpiteet.
Tätä aihetta olen käsitellyt artikkelissa Käyttöasetus 403/2008 ja koneen modernisointi sekä Turvallisuusdokumentointi Konedirektiivi 2006/42/EY II 1B -Osittain valmis kone.
Kuva 3,Hihnakuljetin hoitotaso
BluePlan on kehittänyt nykyaikaiset vaatimukset täyttävän ratkaisun hihnakuljetinratkaisujen suojaukseen. Ratkaisu on kustannustehokas, helppo käyttöönottaa ja asentaa, valmiiksi ohjelmoitu ja se skaalautuu laajallekin alueelle asennettuihin hihnakuljetinjärjestelmiin.
Järjestelmä on laajennettavissa myös Hätäseis-toiminnolle, sekä kuljetinjärjestelmän käynnistyshälytyksen antamiselle. Käynnistyshälytys onkin yksi tärkeä turvallisuustoimenpide laajoissa kuljetinjärjestelmissä, johon ottaa kantaa myös kuljettimia koskeva C-luokan standardi.
Lisäksi BluePlan:ltä on saatavissa helposti asennettavia portteja erilaisiin hoitotasojen kulkuihin. Vaikkakin kulku hoitotasolle on valvottu, saattaa hoitotasolla olla toisaalla paikkoja, joissa on jyrkkiä portaita tai tikkaita, joissa on tarvetta varmistaa, että hoitotasolla työskentelevä ei pääse tippumaan. Löydät SafetyGate ja teollisuuden Axes Gate turvaporttituotteet täältä.
Step2Safetyon koneiden turvallisuuden johtamiseen kehitetty palvelu.
Step2Safety luo selkeän näkymän koneiden turvallisuuden nykytilasta. Selkeä tilannekuva auttaa tarvittavien toimenpiteiden priorisoinnissa, mikä helpottaa arkipäivän onnistunutta ja tuloksekasta johtamista. Step2Safetyn avulla päivittäisistä toiminnoista voidaan eliminoida riskit ja vaarat. Koneiden turvallisuuden arvioinnilla pystytään tekemään ennaltaehkäisevästi tarvittavat toimenpiteet sujuvan ja turvallisen arjen varmistamiseksi. Step2Safety tuo kaikki koneturvallisuuden säädökset ja standardit helposti yhteen paikkaan. Jokaisesta riskienhallinnan ja turvallisuuden edistämisen toimenpiteestä jää selkeä dokumentaatio, jota on mahdollista hyödyntää jatkokehityksessä. Step2Safety™ auttaa hyödyntämään arvokasta tietopääomaa tehokkaammin arjessa ja investoimaan turvallisuuteen viisaammin. Se on koneiden kaiken turvallisuusdatan yhteen kokoava jokapäiväinen työkalu – ensimmäisenä maailmassa.
Katso lisää https://www.step2safety.fi
BluePlan on erikoistunut käytössä oleville koneille turvallistamiseen. Etsimme yhdessä juuri sinun käytössäsi olevaan koneeseen oikeanlaiset suojausratkaisut, toimitamme suojat ja asennamme ne vaatimustenmukaisesti käyttöön. Lopuksi annamme toteutuksesta vähintään vaatimustenmukaisuustarkastuksen dokumenttina vaatimuksenmukaisuudesta.
Jari Saarola, CMSE®
CEO, Certified Machinery Safety Expert (TϋV Nord)
BluePlan Oy
Mielenrauhaa aiheuttavaa turvaosaamista
Gsm +358 40 840 3748
https://www.linkedin.com/in/jarisaarola/
https://www.linkedin.com/company/step2safety/
https://www.linkedin.com/company/blueplan-oy/
#koneturvamies #Step2Safety #blueplanoy #kestäväkehitys #vastuullisuus #turvallisuus #robotiikka #automaatio #hydrauliikka #pneumatiikka #koneturvallisuus #koneasetus