Johdatus koneiden turvallisuuteen: Turva-aita osa 1
Artikkelisarja tässä jatko-osassa puhumme turva-aidoista. Näiden artikkeleiden tavoite on saada koneiden turvallisuuden kanssa tekevät henkilöt ymmärtämään: miten ja kuinka koneiden turvallisuutta tehdään, miten ja kuinka koneiden turvallisuutta ylläpidetään. Koskee myös käytössä olevia koneita.
Johdatus koneiden turvallisuuteen: Turva-alue ja Turva-aita, osa 1
Artikkelisarja tässä jatko-osassa puhumme turva-aidoista. Näiden artikkeleiden tavoite on saada koneiden turvallisuuden kanssa tekevät henkilöt ymmärtämään: miten ja kuinka koneiden turvallisuutta tehdään, miten ja kuinka koneiden turvallisuutta ylläpidetään. Koskee myös käytössä olevia koneita.
Uudessa- tai käytössä olevassa koneeseen on määritelty turva-alue tai -alueita. Turva-alue on turvalaitteiden suojaama tila ja pitää muistaa, että turva-alueella saattaa, nimestä huolimatta, olla riskejä ja vaaran paikkoja. Varsinkin vanhempien käytössä olevien koneiden kohdalla turva-alueiden ja jäännösriskien merkinnöissä on paljonkin toivomisen varaa, uusissa koneissa asiat on paremmin hoidettu. Otsikon kuvasta löydämme 4 eri turva-aluetta ja alueita ympäröi 1,4m tai 2m turva-aita.
Oma mielipiteeni on, että koneturvallisuus ja turvallistaminen tulisi olla yksinkertaista, siksipä ensimmäinen suojaustoimenpide on etsiä, missä voi käyttää mekaanista suojausta. Mitä yksinkertaisemmin koneen turvallisuus saadaan toteutettua, sitä yksinkertaisemmin ja kustannustehokkaammin sitä pystytään ylläpitämään koko koneen elinkaaren ajan, esimerkiksi 30v.
Turva-aita yleistä
Turva-aita kuuluu koneturvallisuudessa kategoriaan ”Turvallistaminen mekaanisin keinoin”. Standardin EN ISO 12100 mukaisen kolmen askeleen menetelmässä, turva-aidat kuuluvat askeleeseen 2 ”Riskin pienentäminen suojausteknisillä toimenpiteillä (kohta 6.3). Suojausteknisiä toimenpiteitä on monenlaisia ja tässä valinnassa on vain yksi oikea tapa edetä -> riskienarviointi. Riskienarvioinnissa määritellään minkälaista suojausteknistä ratkaisua käytetään riskin pienentämiseksi. Näin toimien ratkaisut tulevat dokumentoitua ja niihin voi palata esim modernisointien yhteydessä.
Turva-aita, Turvallistamiseen mekaanisin keinoin. Apuna meillä on oheisen kuvan mukainen järjestelmä, joka on jaettu turva-alueisiin. Aikaisemmissa kirjoituksissa puhuimme turva-alueista, hätäpysäytyksestä ja sivusimme koneturvallisuusjohtamista.
Oma mielipiteeni on, että koneturvallisuus ja turvallistaminen tulisi olla yksinkertaista, siksipä ensimmäinen suojaustoimenpide on etsiä, missä voi käyttää mekaanista suojausta. Mitä yksinkertaisemmin koneen turvallisuus saadaan toteutettua, sitä yksinkertaisemmin ja kustannustehokkaammin sitä pystytään ylläpitämään koko koneen elinkaaren ajan, esimerkiksi 30v. Vanhin meidän turvallistettu kone on tuotu Saksasta vuonna 1942. Ei ollut CE-merkkiä tai paljoa muitakaan suojia, paitsi muutama kiinteä mekaaninen suoja.
Lain velvoite mekaanisessa suojauksessa yleisesti
Kun toimitetaan uutta CE-merkittyä konetta, tulee vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa olla maininta standardista EN ISO 14120. Ihmettelen suuresti, jos tällaista mainintaa ei ole, sillä jokaisessa koneessa on jonkintapaisia mekaanisia suojia. Modernisoinneissa ja käytössä olevan koneen mekaanisien suojien CE-merkintäkäytännöistä löytyy selvitys tästä linkistä. Tiettyyn käyttötarkoitukseen/kohteeseen tehty mekaaninen suoja tulee CE-merkitä, jos se liittyy koneeseen. Hyvänä esimerkkinä netissä myytävät työstökonesuojat ovat CE-merkittyjä ja jos itse toimitan suojauksen tiettyyn kohteeseen/laitteeseen, esimerkiksi hihnakuljettimelle, ovat nämä suojat turvallisuuteen liittyviä ja tulee CE-merkitä.
Meiltä kysellään aika-ajoin suojia/suojauksia henkilösuojaukseen, jotka eivät liity koneeseen. Nämäkin kuuluvat lain piiriin, mutta nyt ei ole kyse koneasetuksesta. Tällöin kyseeseen saattaa tulla laki 1016/2004 ’Laki eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta’. Lähtökohtaisesti ei ole olemassa turvallisuuteen liittyvää suojaa, ettei se kuuluisi jonkun lain piiriin. Jos on kyse koneesta, kuuluu yksittäin toimitettu suoja CE-merkitä (turvallisuuteen liittyvä komponentti). Jos suojaan löytyy esim tuotedirektiivi tai suoja kuuluu henkilösuojausasetuksen soveltamisalaan, tulee se CE-merkitä. Lopuksi tulee laki 1016/2004, joka velvoittaa liki samanlaisiin toimenpiteisiin mitä tuotteen CE-merkintäkin velvoittaa tehtäväksi, mutta suojaa ei CE-merkitä.
Yksinkertaisesti prosessista Turvallisuuteen liittyvä -> 1. riskien arviointi 2. dokumentointi/vaatimuksenmukaisuuden osoitus.
Uskolla ja Toivolla on paljon kavereita, sillä he tekevät maailmassa ylivoimaisesti kaikkein eniten turvallisuuteen liittyviä töitä. Pätee myös heidän valmistamiin ja asentamiin mekaanisiin suojuksiin, kuin myös toiminnalliseen turvallisuuteen, josta artikkeli täällä.
Turvallistaminen mekaanisin keinoin, vaatimustenmukaisuusolettama
Kaikki suojat tulee täyttää vaatimuksenmukaisuusolettaman. Helpoin tapa tähän on soveltaa standardia EN ISO 14120 tai jotain muuta kohteeseen soveltuvaa standardia. Jos valmistaja/myyjä voi osoittaa vaatimustenmukaisuusolettama myös muulla dokumentoinnilla. Jos dokumenttia ei ole, on ”Usko ja Toivo” käyneet urakoimassa.
Mielestäni Yli 90% tapauksissa tulee suunnittelussa noudattaa myös standardia EN ISO 13857 (Turvaetäisyydet yläraajojen ja alaraajojen ulottumisen estämiseksi vaaravyöhykkeille). Turva-aidalla ja mekaanisilla suojilla suojataan pääsy vaaralliseen kohteeseen. Tässä kehotankin opettelemaan standardien käyttö ja huomioi myös, että C-tyypin standardissa saattaa olla ko konetyypille erityisvaateita koskien mekaanisia suoja, esim aitakorkeus.
Kuinka homma toimii?
Riskianalyysissä esitellään löydetty riski ja olemme päätyneet käyttää riskin pienentämistoimenpiteenä mekaanisia suojia. Nämä suojat tehdään standardia EN ISO 14120 soveltaen ja niiden suunnittelussa, sekä asennuksessa otetaan huomioon EN ISO 13857 (etäisyydet). Nämä toimenpiteet sitten dokumentoidaan ja asennuksen jälkeen tehdään tarkastus, että täyttävät vaatimukset.
Lopuksi
Koneturvallisuuden perusstandardin EN ISO 12100 mukaisesti ja kolmen askeleen menetelmä tulisi olla aina turvallistamisen lähtökohtana, on sitten kyseessä uusi kone tai vanha käytössä oleva kone. Tästä lähtökohdasta edetään muihin turvallistamistoimenpiteisiin: 1. Luontaiset turvalliset suunnittelutoimenpiteet 2. Suojaustekniset toimenpiteet ja täydentävät suojaustoimenpiteet 3. Käyttöä koskevat tiedot. Muista, että 3. vaihetta et saa käyttää, jos vaiheen 1. ja 2. toimenpiteitä ei ole hyödynnetty. Turva-aidat kuuluvat vaiheeseen 2.
Seuraavassa julkaisun aihe on jo valittu ja tavoite on saada se ”uunista ulos” marraskuun aikana, joten ole kuulolla ja laita LinkedIn connect (more->connect)/Follow, jos koet asian resonoivan ..
BluePlan on erikoistunut käytössä olevien koneiden turvallistamisiin, sekä olemme kumppanina myös uusien koneiden vaatimustenmukaisuuden velvoitteiden täyttämisissä, niin tilaajalle kuin laitetoimittajalle, alkaen raja-arvoista ja riskinarvioinnista.
Osassa 2 paneudumme enemmän muutamiin käytännön esimerkkeihin. Löydät se täältä.
Meidän #Step2Safety™ menetelmän avulla opit itse huomioimaan ja huolehtimaan koneidesi turvallisuusasioista, askel kerrallaan ja olemme taustatukenasi tässä matkassa. Soita myös, jos kaipaat apua koneiden CE-merkintään.
Ota rohkeasti yhteyttä 040-840 3748.
#koneturvamies #step2safety #turvallisuus #koneturva #koneturvallisuus #työturvallisuus #robotiikka #cobot #blueplanoy #automaatio #hydrauliikka