Riskienarvioinnin periaate ja lainsäädännön velvoite

Riskienarvioinnin periaate ja lainsäädännön velvoite:

Tämä teksti on ensimmäinen bloki-teksti sarjasta, Riskienarvioinnin periaate ja lainsäädännön velvoite, jossa käsitellään riskin arviointia työympäristössä.  Aihealue on jaettu seuraaviin otsikoihin:

  1. Riskienarvioinnin periaate ja lainsäädännön velvoite (tämä bloki)
  2. Riskienarviointi työympäristössä
  3. Riskienarviointi koneturvallisuusnäkökannasta
  4. Riskienarviointi koneturvallisuudessa esimerkkejä

Näiden tekstien tavoite on tuoda ymmärrys siitä, mitä erityispiirteitä on koneturvallisuuden riskinarvioinnissa. Kaikissa riskienarvioinneissa on samankaltainen ”kaava”, lähestymistapa.   Riskienarvioinnin tekijän tai tekijöiden tulee kuitenkin ymmärtää eri tapauksien erot, viimeistään siinä vaiheessa, kun riskejä aletaan poistamaan tai pienentämään käytännön toimenpiteillä. Tässä ensimmäisessä julkaisussa Riskienarvioinnin periaate ja lainsäädännön velvoite, käydään läpi lähtökohtia ja perusteita.

Toimenpiteitä suunnittelevalla tulee olla riittävä pätevyys käytännön ratkaisujen suunnitteluun, esimerkiksi koneturvallisuusasiantuntijan ei pitäisi sotkeutua räjäytys ja louhintatyön turvallisuuskysymyksiin, jos hänellä ei ole siihen osoitettua pätevyyttä.

 

Riskin arviointi työympäristössä, määritelmiä

Riskianalyysi

Tieteen termipankista löysin määritelmä kysymykselle Mitä on riskianalyysi?  Se menee näin: kolmivaiheinen prosessi, johon kuuluvat vahingonuhkien tunnistaminen, hallitseminen ja niistä tiedottaminen.

Kuva 1, Riskienarviointi työympäristössä

Koko tieteen termipankin määritelmän löydät suoraan täältä.  Tämä on oikeastaan mielestäni paras kiteytys asiaan, koska lauseessa kiteytyy kaikki oleellinen, eli käytännön tekeminen ja se käy ihan mihin tahansa alalle, sektorille ja elämään.  Määritelmä pilkottuna eri tapahtumiin on esitettynä taas Riskienhallintayhdistyksen sivuilla, joka löytyy täältä.

Riskien arviointi

Riskien arviointi on laaja-alaista ja systemaattista vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä. Riskien arvioinnin tavoitteena on työn turvallisuuden tehokas parantaminen.  Tämä on suora lainaus Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosaston Työturvallisuuskeskuksen julkaisusta Riskien arviointi työpaikalla–työkirjasta, joka löytyy täältä.

 

Missä laissa tai asetuksissa mainitaan Riskianalyysi ja riskien arviointi

Riskien arviointiin liittyviä yksityiskohtaisempia määräyksiä ja velvoitteita on työturvallisuuslain lisäksi useissa valtioneuvoston päätöksissä (VNp) ja -asetuksissa (VNa).  Tässä koottuna lista, joissa ainakin velvoitetaan, joko työnantaja tai toimittaja, huolehtimaan riskien arvioinnista:

  • Työturvallisuuslaki 738/2002
  • Laki eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta (1016/2004)
  • Koneiden turvallisuudesta (VNa 400/2008)
  • Työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (VNa 403/2008)
  • Asbestityöstä (VNp 1380/1994); Uusi VNa 798/2015 Asbestityön turvallisuudesta voimaan 1.1.2016
  • Henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä (VNp 1407/1993)
  • Hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (VNa 708/2013)
  • Kemiallisista tekijöistä työssä (VNa 715/2001)
  • Käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä (VNp 1409/1993)
  • Lyijytyöstä (VNp 1154/1993)
  • Näyttöpäätetyöstä (VNp 1405/1993)
  • Rakennustyön turvallisuudesta (VNa 205/2009)
  • Räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (VNa 644/2011)
  • Työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (VNa 716/2000)
  • Työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden vähimmäisvaatimuksista (VNp 687/2015)
  • Työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta (VNa 85/2006)
  • Työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta (VNp 1155/1993)
  • Työntekijöiden suojelemisesta tärinästä aiheutuvilta vaaroilta (VNa 48/2005)
  • Työntekijöille aiheutuvan suuronnettomuusvaaran torjunnasta (VNp 922/1999)

Lista ei ole täydellinen ja työpaikkakohtaisesti painottuu, mutta mielestäni jokaisessa työpaikassa tulee ymmärtää  listan neljän ensimmäisen merkitys.

Riskienarvioinnin periaate ja lainsäädännön velvoite, yhteenveto

Lähtökohtaisesti työympäristön ja koneiden riskien suuruus tulee arvioida säännöllisesti ja päättää arvion jälkeen mahdollisista jatkotoimenpiteistä.  Pienetkin riskit kannattaa poistaa työympäristöstä, varsinkin jos/kun ne ovat helposti ja kustannustehokkaasti poistettavissa.

Työnantajaa velvoittaa työturvallisuuslaki mm 738/2002.  Erittäin tärkeää on ymmärtää, että uudenkin koneen kohdalla, kone muuttuu käytössä olevaksi koneeksi heti, kun työnantaja ottaa sen käyttöön.  Näin kone on työturvallisuuslain alainen tuosta hetkestä lähtien.

Samoin on tärkeä ymmärtää, että käytössä olevien koneiden muutos-/korjaus- /modernisointityöt tulee toteuttaa ja niissä tulee huomioida ajankohdan olennaiset terveys ja turvallisuusvaatimukset, koneasetuksen 400/2008 (konedirektiivi) mukaisesti.  Tämä on vaatimus toteuttajalle, joka voi olla työnantaja itse tai kolmas osapuoli.  Kun työnantaja hyväksyy työ/toimituksen ja ottaa koneen käyttöön, työnantajaa velvoittaa työturvallisuuslaki, koko koneen elinkaaren ajan.

Uusien koneiden kohdalla koneasetus ja CE-merkintä ymmärretään paljon paremmin.

Koneasetus 400/2008 Käyttöasetus 403/2008 Konelaki 1016/2004 Työturvallisuuslaki 738/2002

Kertauksena työnantajille: Uudet koneet tai käytössä olevat koneet, joihin tehdään muutoksia.  Varmista työnantajana turvallisuus tekemällä riskienarviointi.  Se on turvallisuuden varmistamisen kannalta välttämätön, myös uusien koneiden kohdalla.

Seuraavassa blokissa katsomme muutamia asioita riskienarvioinnista työympäristössä.